80 vuotta tiivisteitä: Tampereen Tiivisteteollisuus syntyi vastaamaan sota-ajan tarpeisiin
80 vuotta on TT Gasketsin elinkaaressa vedenjakaja, jolta on hyvä katsoa niin taakse- kuin eteenpäin. 1940-luvun poikkeukselliset ajat loivat perustan yhdelle yrityksen voimavaroista, joka on kantanut tähän päivään asti.
TT Gasketsin (silloin Tampereen Tiivisteteollisuus) perustaja Sulo Johannes ”Jussi” Arpiainen oli teknisesti lahjakas keksijä ja innovoija. Maatalon poika Vesilahdelta sai kotoaan evääksi kasvatuksen, jonka keskiössä oli työn ja tiedon kunnioitus. Paperitekniikan ja kemian diplomi-insinööriksi valmistuneelle Jussille nämä opit tulivatkin tarpeeseen, kun hän aloitti teknisten ja teknokemiallisten korviketuotteiden valmistamisen isänmaan tarpeisiin 1940-luvulla.
Vuonna 1943 suursota oli tullut uuteen vaiheeseen. Kapteeni Arpiainen suuntasi vaimonsa Kertun kanssa Tampereelle, jossa Valtion lentokonetehdas ja koelentoasema vetivät häntä puoleensa. Sieltä Jussi arveli saavansa samanhenkistä yritteliästä seuraa.
Tiivisteitä maanpuolustuksen tarpeisiin
Jotta sotakoneet pysyisivät pyörimässä, Arpiaisen veljekset Eino ja Jussi ryhtyivät harjoittamaan Väinö-Kustaa Järvisen kanssa tiivisteteollisuutta Tampereen Tammelassa. Kesällä 1944 sodan melskeet vaativatkin kaiken mahdollisen saatavilla olevan materiaalin ja tiivisteitä tarvittiin kriittisiin paikkoihin, kuten panssarivaunuihin ja tykistöihin. Vastikkeen ja korvikkeen aika ei jäänyt vieraaksi tiivistetoiminnallekaan. Kun materiaalien saanti vaikeutui, käytettiin tilalla omia korvikekehitelmiä. Jussi kunnostautui kekseliäänä miehenä kehittelemällä muun muassa Kannaksen taisteluissa käytössä olleen saapasrasvakorvikkeen sekä lentokoneiden siipilakan, jonka selluloidi valmistettiin vanhoja Suomi-filmejä sulattamalla.
Yleinen elintaso alkoi kohota sotavuosien kuopasta 1950-luvulla. Sotavuosien päättyminen loi uuden tilanteen: samalla kun tiivistetehdas sopeutui rauhanajan kysyntään, sodan vaurioiden korjaaminen oli suururakka. Koska toimeen oli tultava sillä mitä oli, vanhojen koneita kunnostettiin uusilla tiivisteillä. Tampereen Tiivisteteollisuus ryhtyi ennakkoluulottomasti etsimään tuotteita ja markkinoita, joissa sen osaaminen pääsisi oikeuksiinsa. Tehtaalla valmistettiin laukkujen heloja ja muita metallituotteita samalla kun arkistomappien merkitys tuoteryhmänä kasvoi jatkuvasti.
Samaan aikaan tehtiin yhteistyötä Kiilto Oy:n kanssa teknokemian tuotteissa.
Kohti kasvavaa teollisuutta
1960-luvulla Suomi liittyi lopullisesti moderniin maailmaan. Elintaso nousi, maailmalta saatiin vaikutteita ja teollisuus- ja palvelualat vahvistuivat. Muuttoliike suuntasi kaupunkeihin ja Ruotsiin. Talous ja kansantulo kasvoivat, ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen alkoi.
Kokeilujen kautta Tampereen Tiivisteteollisuudelle sopivat työtilat löytyivät lopulta Tammelasta Vellamonkadulta. Yrityksen alkuvaiheet nähnyt vanha Tammelan kaupunginosa kasvoi korkeutta. Voimakas rakentaminen kysyi koneita, koneet tiivisteitä. 1960-luvun puolivälissä päästiin jo tunnustelemaan vientimahdollisuuksia Ruotsiin ja Hollantiin. Tampereen Tiivisteteollisuus kykeni sovittamaan tuotantonsa uusiin oloihin ja pysymään markkinoilla tuotevalikoimaa laajentamalla. Yrityksen voimavaraksi nousi joustavuus, jolle onkin ollut käyttöä läpi TT Gasketsin historian.
Lue historiasarjamme seuraavasta osasta, miten kaukonäköiset investoinnit tukivat kansainvälistä kasvua!
Lähde: Kalle Mäkelä. Tiiviisti ajassaan – Tampereen Tiivisteteollisuus Oy 1943–2018.